Taustaa

Historia, keskiaika ja itsensä löytäminen kiinnostavat

Pyhiinvaellukset olivat ihmiskunnan historian ensimmäisiä elämysmatkoja ja 2000-luvulla niiden suosio on edelleen kasvanut. Sadat miljoonat kristityt, muslimit, hindut ja buddhalaiset lähtevät vuosittain pyhiinvaellukselle. Euroopan suosituin pyhiinvaellusreitti on Etelä-Euroopassa oleva Santiago de Compostela.

Pyhiinvaellukset kertovat heränneestä harrastuksesta historiaan ja keskiaikaan. Tämä näkyy meillä yleisemmin muun muassa keskiaikatapahtumien suosiona sekä historian elävöittämisenä niin näytelmin kuin digitalisaatiota hyödyntäen. Vaellusten ja reittien osalta puolestaan esimerkiksi Pyhä Henrikin ja Pyhä Jaakobin vaelluksina, erilaisina kirkkopolkuina ja -kävelyinä tai Kuninkaantien uutena tulemisena. Kiinnostus pyhiinvaellukseen kertoo myös halusta saavuttaa jotakin tärkeää. Kaikki pyhiinvaeltajat eivät kulje reittejä uskonnollisista syistä, vaan hakevat kulkureiteiltä hiljaisuutta, hengellisyyttä ja yksinkertaista elämää. Tai luontoelämyksiä ja tarinoita.

Olavi halusi yhdistää kansaa laeilla ja uskolla

Pyhän Olavin reitistö tuo lisänsä elämysten mahdollisuuksiin. Olavi Haraldinpoika (995-1030) oli Norjan kuningas 1015-1030. Hän oli myös kristinuskon esitaistelija Pohjoismaissa. Nuoruudessaan Olavi oli menestyksekäs viikinki, joka osallistui viikinkiretkille Itämereltä Englantiin. Normandiassa Olavi omaksui kristinuskon, mistä lähti ajatus luoda Kristuksen valtuuttamana Jumalan valtakunta Pohjolaan. Palattuaan Norjaan Olavi voitti Tanskan kuninkaan alaiset aluekuninkaat, yhdisti suuren osan Norjaa valtikkansa alle ja pyrki vakiinnuttamaan kristinuskon.

Käännytykset, järjestyksenpito ja vaatimukset uusien lakien noudattamisesta aiheuttivat kuitenkin vihaa tehden lopulta Olavista epäsuositun. Tanskan kuningas Knuut Suuri onnistuikin valloittamaan Norjan melko helposti, ja Olavi joutui pakenemaan. Vuonna 1030 Olavi palasi Norjaan ja yritti saada kruunun takaisin itselleen. Hän kuitenkin kaatui Stiklestadin taistelussa 29. heinäkuuta 1030. Päivää on vietetty siitä lähtien Olavinpäivänä.

Olavin kuolemaa kerrotaan seuranneen hyvää tuovia ihmeitä. Yleinen mielipide hänestä muuttui myötämielisemmäksi ja maine pyhyydestä levisi nopeasti kaikkialle Pohjoismaihin ja Itämeren piiriin. Siksi on ilmeistä, että lähetystyötä tehtiin Suomessakin laajalti Olavin nimissä. Tähän lienee vaikuttanut myös dominikaanijärjestö, joka v. 1249 perusti Pyhän Olavin konventin Turkuun. Suomi oli keskiajalla nimenomaan pyhän Olavin maa, mitä todistaa yhä eritoten Pyhän Olavin mukaan nimetyt tai hänelle pyhitetyt kirkot.

Lähteitä