Pyhän Olavin jäljillä Yläneellä

Yläneen seutu lienee järjestetty kirkollisesti jo ristiretkien aikana. Yläneen Pyhän Olavin kirkko on Mikael Piimäsen vuonna 1782 rakentama puukirkko, jota sanottiin sen valmistuttua kauneimmaksi kirkoksi koko läänissä. Kirkkoa on korjattu useaan eri otteeseen ja viimeinen korjaus valmistui 1996. Samalla paikalla on sijainnut myös aikasempi Yläneen kirkko jo 1600-luvulta asti ja nykyinen Pyhän Olavin kirkko on tarinan mukaan rakennettu edellisen kirkon päälle.

Lounais-Suomelle on tyypillistä, että varhaiset pitäjänkirkot ovat syntyneet rautakautisen suurtilan tai keskiaikaisen kartanon maille. Yläneellä tämä näkyy selvästi. Yläneen Pyhän Olavin kirkko sijaitsee noin kilometrin päässä Kappelniitystä, jossa muinoin sijainneen kirkon tai kappelin olemassa oloa ei ole kyseenalaistettu. Tarkempaa tietoa kappelin rakentamisajankohdasta tai sen tuhoutumisesta ei ole saatavilla. Yläneen Kappelniitty on osa rautakauden lopulla, viimeistään 800-900 jKr. Säkylän Pyhäjärven eteläosaan muodostunutta keskuspaikkaa, johon kuului useita asuinpaikkoja ja kalmistoja.

Pyhän Olavin mannerreitti nostaa Yläneen ”Pyhien poikien” kohtaamispaikaksi, sillä Olavin lisäksi myös Pyhällä Henrikillä on keskeinen sija Yläneen historiassa: Yläneen läpi kulkee keskiaikainen Pyhän Henrikin pyhiinvaellustie, joka on nykyisin osa valtakunnallisia retkeilyreittejä. Kokonaisuudessaan noin 140 kilometrin pituinen reitti on merkitty tunnuksilla, missä on vaeltavan piispan kuvia nauhoissa ja opasteviitoissa. Pyhän Henrikin tie on syntynyt keskiajalla, kun vanhempia kulkureittejä on yhdistetty yhtenäiseksi tieverkoksi. Tien merkityksestä kertovat useat reitin varrelta säilyneet kansanperinteen tuntemat uskomuspaikat, kuten Sant Henrikin pöydäksi kutsuttu kalliopaasi ja Yläneellä sijaitseva Sant Henrikin lähde.

Lähteet

 

Tarjontaa reitin kulkijoille